Sisäinen kevätsiivous

By 18.03.2018Business, Ihmiset, Muutos

37322060 - photo of vacuum cleaner cleaning dirt on carpet

Kirkas kevätaurinko valaisee – ja harmiksi paljastaa samalla pölyn ja tahrat. Siispä siivoamaan! Myös mieleemme ja keskinäiseen ilmapiiriimme on vuosien aikana kertynyt pölyä. Ilo ei loista kirkkaana, näkymä mahdollisuuksiin ei ole vapaa.

Tuo pölykerros koostuu pienistä ja huomaamattomista roskista ajattelussamme ja puheessamme. Sellaisista kuten pitää, täytyy, pitäisi, olisi pitänyt, on pakko ja mutta. Sanoista, joista ei ole hyötyä kenellekään, ne vain syövät energiaa. Nuo roskasanat tekevät meistä ajatuksissamme ja puheessamme passiivisia syyllisiä, orjia tai orjapiiskureita ja avuttomia uhreja.

Kokeilepa kuunnella ajatuksiasi ja puhettasi siitä, mitä kaikkea pitää, täytyy tai peräti on pakko tehdä ja muistaa, niin huomaat, kuinka pölyiset sinun mielesi ikkunat ovat! Pölypuhetta ja sameita ajatuksia näkyy kaikkialla, missä liikumme. Kokeile sen jälkeen muuttaa ajatuksiasi ja puhettasi niin, että jätätkin roskasanat vain pois tai vaihdat niiden tilalle itsenäisemmät ja vapaammat aion, haluan, tahdon ja valitsen.

Miltä maistuu omena, jos haluat ja valitset syödä sen? Paljon paremmalta kuin se omena, joka pitää syödä. Miten käy kunnon, jota tahdot nostaa, verrattuna kuntoon, jota sinun täytyy nostaa? Entä kuinka raskas on työ, jonka teen nyt loppuun, verrattuna työhön, joka on pakko tehdä nyt loppuun? Entä kuinka toimii “Luen tämän kirjan myöhemmin, kun minulla on sopiva hetki. Juuri nyt keskityn työhön, perheeseen ja harrastuksiin”. Vai: “Haluaisin lukea kirjan ja minun pitäisi lukea se, mutta en ehdi”.

Me aikuiset valehtelemme kuin yhteisestä, sanattomasta sopimuksesta jatkuvasti itsellemme ja muille. Toiminta ratkaisee enemmän kuin selitykset, ja olemme hyvin vapaita valitsemaan toimintaamme. Kukaan ei pakota työhön, kenenkään ei lain mukaan täydy edes pitää huolta itsestään tai lapsistaan. Ei, vaan me saamme lahjaksi energiaa, jonka saamme käyttää valitsemallamme tavalla.

Mitä suurempi jännite ja kontrasti ajatusten, puheen ja toiminnan välillä on, sitä enemmän ihminen on hukassa itseltään. Hän elää kuviteltujen marionettisiimojen ohjailtavana. Tästä puolestaan seuraa sisäistä stressiä, huonoa omatuntoa ja tunnetason kompensaatiotarpeita, kapinointia sisäisiä pakottajia ja estäjiä vastaan. Koska minun oli pakko tehdä tietty työ loppuun, minun on nyt pakko saada epäterveellisiä rentouttajia.

Ääneen lausutut selitykset ovat valitettavan usein vain omavoimainen synninpäästön yritys, jolla oikeutamme sisäisten arvojemme vastaisen toimintamme. Millaista sitten on hyvä ja rehellinen, siisti elämä?
Se on sitä, että ymmärrän itseäni, enkä hyväksy sitä, että toimin toisin kuin mitä itsellenikin uskottelen. Otan tyynesti vastuun. Ja teemme näin myös yhdessä ääneen.

Lausun itselleni ja muille ääneen, mikä toiminnassani toteutuu, mikä priorisoi ajan- ja energiankäyttöäni. Miten valitsen toimia, mitä tahdon, mitä teen.
Valitsen, kerronko itselleni ja muille rehellisesti, mitkä todelliset valintani ja prioriteettini ovat, vai haluanko muuttaa sen lisäksi myös vähitellen toimintaani vastaamaan arvojani ja arvostuksiani. Ja uskallan puhua yhteisten arvojemme puhdistamiseksi.

Emme kykene muuttumaan hetkessä, harjoittelu muuttaa meitä vähitellen. Aika ja elämä ovat niin arvokkaita lahjoja, ettei kannata antaa niitä roskakuskin, huonolaatuisen sisäisen ja ulkoisen puheen johdettavaksi, jonka olemme perineet vahingossa, passiivisesti.

Haluatko katsella elämää kirkkaiden mielen ikkunoiden läpi tästä eteenpäin työssä ja kohtaamisissa? Voit muuttaa jopa maailmaa paremmaksi, ruokkia vapautta ja elämäniloa. Sisäisen kevätsiivouksen alta paljastuu elämän kevät. Valitse toisin, valitse paremmin, sana ja tilanne kerrallaan. Sillä itse elämä on sen arvoinen.